Nimeni on Heidi Linsén. Olen kulttuurialan moniosaaja, ikuinen teollisen muotoilun opiskelija, kaupunkiaktiivi sekä tekstiilitaiteilija.

Rakastan kontrasteja, leikittelyä mittasuhteilla, materiaaleilla sekä näkökulmilla. Ihmisoikeuskysymykset ovat olleet intohimoni jo leikkiessäni Harjupuiston hiekkalaatikolla. Taiteessani haluan ottaa kantaa aina kun mahdollista.

Tuftaamisen ilmaisun välineenä löysin sattumalta, nykyajalle tyypillisesti unettomana yönä internetissä seikkaillessa. Aiemmin omimmilta väyliltä on tuntunut hiilipiirtäminen ja akvarellit.

Koen toimivani tekstiilitaiteen ja kuvataiteen rajalla. Pyrin langoilla saavuttamaan mahdollisimman fotorealistista jälkeä, jatkuvasti haastaen niin itseäni kuin valitsemaani tekniikkaa. Tuftatessa palettini on rajallinen, ennalta määrätty, mikä on samalla rauhoittavaa ja raivostuttavaa.

Tämä tekniikka on myös pakottanut luottamaan visiooni ja osaamiseeni läpi prosessin, sillä teos mahdollisine virheineen paljastuu minullekin vasta aivan loppumetreillä.

Inspiroidun arkisista ristiriidoista, epäkohdista, peloista ja ärsytyksen kohteista. Haluan työstää mielessä pyörivää epäkohtaa niin että saan aiheesta ainakin itselleni rauhan. En kuitenkaan halua teoksillani pakottaa näkemystäni katsojalle. Teos on osa pohdintaani, osa epäkohdan prosessointia mielessäni. Hyvin henkilökohtaista, mutta usein myös yllättävän universaalia.

Laajaa huuliryijysarjaani lähdin työstämään kohdatessani jälleen minuun kohdistuneita ristiriitaisia odotuksia naisena. Pitäisi hymyillä enemmän mutta ei niin leveästi eikä koko ajan. Ei saisi olla hiljaa, muttei myöskään liikaa äänessä. Sensuelli vaan ei liian seksikäs. Itsevarma muttei koppava.

Olemisen ja ilmaisun tila tuntui yhtäkkiä kovin ahtaalta. Tutkin näitä ajatuksia ikonisten punaisten huulien avulla. Yllätyin todella positiivisesti näyttelyssä saamasta palautteesta, ryijyt koettiin riemastuttavina, voimaannuttavina.

Seuraavaksi haluaisin palauttaa katseen heihin, joilta yhteiskunta haluaa sulkea silmänsä. Haluan luoda sarjan kookkaita esittäviä ryijyjä kodittomista, syrjäytyneistä, sairaista, köyhistä, iäkkäistä. Tuoda heidät jälleen nähdyiksi, meiksi.

Toinen inspiraation lähde juuri nyt on hollantilaiset mestarit tummine asetelmineen. Haluan tutkia kuinka hyvin tuon tunnelman ja taidokkaan, yksityiskohtaisen valomaailman saa esitettyä tuftaamalla.



HS Kulttuuri 23.3.2022

"Ennen vanhaan ryijyjä tekivät naiset, joiden paikka oli kotona lasten parissa. Nykyisin naisen asema on toinen, mikä näkyy myös aiheiden valinnoissa. Modernin ryijyn aiheena voi olla mikä tahansa: suutelevat huulet, penikset tai silmämunat.

Muutos aiempaan on radikaali. Tekstiilitaide ottaa omalla tavallaan osaa meneillään olevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Omaa ääntään haluaa tuoda esiin myös feministiksi julistautuva Heidi Linsén. 

Nykyisin hänet tunnetaan humoristisista ja provokatiivisista huuliryijyistään, joilla hän kritisoi ikonista naiskuvaa ja naiseuteen liitettyjä stereotypioita. Parhaillaan hän valmistelee näyttelyä, joka avataan huhtikuussa. Huuliteema jatkuu, mutta nyt työn alla ovat mustavalkoharmaat huulet hekumallisten punaisten sijaan.

"Tässä maailmantilanteessa väritkin katovat", Linsén toteaa."

-Minnamaria Koskela, HS Kulttuuri